Siirry pääsisältöön

Näkkileipä



Blogi uhkaa luisua sivuraiteille kaiken maailman banaanikärpäskuvineen. Se vaatii palautuksen ihan perusasioihin. Nyt seuraakin jotain perusten perusta. Täytin nimittäin päivänä eräänä ruokakaappiani näkkileivällä. 

...siis tein mitä? Täytin ruokakaappiani näkkileivällä? Itse asiassa vaikka näkkäripinon  tunkisi   asettelisi väljähkölle ruokakaapin hyllyllekin, ei se sitä täyttäisi ottaen huomioon lähtötilanteen ja valmistusprosessin. Katsokaas näin: oletetaan, että lähtötilanteessa hyllyllä on 827,34 grammaa ruisjauhoja. Kun desilitra ruisjauhoja painaa noin 55 grammaa, voidaan todeta, että lähtötilanteessa ruisjauhojen tilavuus on karkeasti ottaen ja asiayhteydessä luontevasti vetomittoja käyttäen noin puolitoista litraa. Taikinaan siitä hupenee kolme desiä tai ehkä kolme pilkku kaksi tahi kaksi pilkku kahdeksankymmentäneljä, jos kyseessä on allekirjoittanut turhattomantarkka hämmentelijä. Joka tapauksessa ruokakaappiin tulee noin kolmen desin verran lisää tilaa. Tilaa tuo tietysti myös vehnäjauhovaje. Kauralesevajetta ei tule, koskapa lesepaketin tilavuus on vakio sen sisällön määrästä riippumatta. Sama pätee myös muihin jäljellä oleviin ainesosiin.

Tässä pohdiskellessani alan jo epäillä uunituoretta (hehheh) hypoteesiani. Taikinassahan on myös vettä, joka näin länsimaisessa luksuskulttuurissa tulee Oraksen kahvaa kääntämällä, eikä näin ollen vie tilaa ruokakaapista. Taikinan tilavuus siis kasvaa. Toisaalta totta on myös, että paistamisen aikana vettä haihtuu - onhan tuloksena kuiva, rapsakka näkkis. Kun vielä oletetaan, että hiiva toimii luvatulla lailla, kokee näkkileipä uunissa hienoisen kohoamisprosessin, jolloin sen tilavuus taas kasvaa. Esimerkkinäkkärimme on lisäksi muodoltaan kupruilevaa eikä lainkaan tasalaatuista sorttia, joka jälleen vaatii säilytykseltä enemmän tilaa. Toisaalta alkuperäinen hypoteesi koski vain näkkäriä itseään "näkkäri ei täyttäisi ruokakaappia" mahdollisesti poissulkien sen säilytyksen käytännössä. Ja kuka sanoi, että näkkärin pitäisi olla sille ominaisessa muodossaan levymäisenä rakenteena pinossa? Jos näkkärin murskaisi muruksi, veisi se luonnollisesti vähemmän tilaa. Paitsi ettei se ehkä olisi enää näkkäriä sanan varsinaisessa merkityksessään, vaan muuttuisi sitä vastoin näkkärijauhoksi. Entäs sitten kun aikaa kuluu ja näkkäri mahdollisesti kerää kosteutta itseensä, kuinka tilavuuden silloin käy.....?

Äh. Koska en viitsi uhrata aikaani empiirisille kokeiluille, (niin mielenkiintoisia kuin ne olisivatkin) ratkaisen asian toisin toteamalla, että koko alkuperäinen kysymyksenasettelu oli suorastaan typerä. Sillä kuka pöljimys nyt täyttäisi näkellä ruokakaappiaan? Eikös näkkileivän varsinainen funktio ole täyttää vatsaa?!

Joka itselleen kuoppaa kaivaa, se naamalleen sinne mätkähtää. Pohjalta saattaa kuitenkin löytyä varsin mukiinmenevää - tai siis kuoppaanmennyttä ja vatsaanmenevää - näkkäriä.

Jälkihuomiona totean myös, että kelmurullalla voi kaulia. Ihan hyvin!

Pari pellillistä
1,5 dl vettä
2 tl hunajaa
2 tl kuivahiivaa tai nokare tuoretta
1 tl suolaa
1 tl soodaa
3 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä

Lämmitä vesi, lisää hunaja ja yhteen sekoitetut kuivat aineet. Alusta huolellisesti. Peitä taikina liinalla ja nosta se pariksi tunniksi jääkaappiin. Kauli taikina ohueksi jauhojen avulla. Pistele haarukalla tai ajele ruutukaulimella jos moisen omistat. Leikkaa sopiviksi paloiksi ja paista 225 asteessa 10-12 minuuttia. Anna jäähtyä ritilällä.

Kommentit

  1. Mää täälä taas urkin ja kuolaan. Onnistaako ilman hinajata, se ei näy olevan tän läävä.. kämpän vakiovaruste. Näitä(kin) vois nimittäin testata jahka...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hinajan tilalta voi heittää sekaan vaikka siirappia tahi sokeria. Hätätilassa menee ilman mitään noista. Mutta hinajan kera paras, jos multa kysytään, tosin olen tämän hetken addiktioineni sitä mieltä, että hinajalla voi kuorruttaa jopa puuronsa. Näin ollen kannattaa ottaa vähän varauksella mun hinajavinkit...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman parhaat kahvikehrät

Kahavikeheriä! Näiden kahvikehrien ohje on äidin reseptivihosta parin vuosikymmenen takaa. Ohje on lyijykynällä ruutupaperille kirjoitettu, haalistunut ja käytetyn näköinen, päivätty toukokuulle 1980. Äidin kahvikehräthän on tietysti omasta mielestä maailman parhaita. Yks kesälomapäivä otin härkää sarvista ja kokeilin iteki niiden tekoa. Ihan kahvikehrän makuisia ja näköisiä niistä tulikin. Resepti on pakko laittaa blogiin jakoon ja itselle talteen. Alkuperäisen kellastuneen, jauhotahraisen ohjelappusen vois vaikka kehystää keittiötauluksi ja ripustaa arvoiselleen paikalle. ;)  Maailman parhaat kahvikehrät (n.30 kpl) 150 g margariinia 6 dl vehnäjauhoja 1dl maitoa 50 g hiivaa 2 kananmunaa 2 rkl sokeria Täyte 100 g tomusokeria (pölysokeria niinku ohje sanoo) 100 g margariinia 3 tl vaniljasokeria voiteluun kananmuna päälle raesokeria Nypi margariini ja vehnäjauho muruksi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Kaada seos murun sekaan. Lisää vielä keskenään ke

Mustikka-rahkapiirakka

Mustikkapiirakka kuuluu kategoriaan perinteiset-herkulliset-helpot. Mun lemppari mustikkapiirakoista on juurikin tämä, missä on päällä murukerros.  Kun täytteenä on vielä rahkaa, on makunautinto taattu! Pellillinen 250 g margariinia 8 dl vehnäjauhoja 3,5 dl sokeria 1 tl soodaa 1 tl leivinjauhetta 2 dl piimää tai maitoa 1 muna 500 g rahkaa 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1 muna reilusti mustikoita Sulata margariini ja sekoita kuivien aineiden kanssa murumaiseksi. Ota 1/3 muruseoksesta erilleen ja lisää lopputaikinaan piimä ja muna. Levitä pellille. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Levitä pohjan päälle täyte ja ripottele päälle mustikat ja viimeiseksi muruseos. Paista 200 asteessa n. 20 min.

Persikka-rahkapiirakka

  Hiljaista on blogielo! Jotain aina ehtii joskus tekemään, mutta päivittelyyn ei kummasti aikaa irtoa. Mutta sivuharrastushan tämä onkin kaiken muun lisäksi, joten hitaan varmasti päivittyilee tämä reseptipankki. :) Tämän peruspiirakan ohje täältä taitaakin vielä puuttua. Soveltaa voi mielin määrin, tällä kertaa testissä persikkainen versio, joka hävis tuoreeltaan pelliltä suhteellisen nopeasti... Ohje on vanha, siksi lasimitat. Itse käytän juomalasia, jonka vetoisuus on 2 dl. Pellillinen 4 lasia vehnäjauhoja 2 lasia sokeria 3 tl leivinjauhetta 3 tl soodaa 3 tl vaniljasokeria 250 g margarinia Sekoita kuivat aineet ja nypi margariinisulan kanssa murumaiseksi. Ota muruseosta erilleen n. 2 lasillista.  1 muna 1 lasi piimää/maitoa/jogurttia Lisää muna ja neste lopputaikinaan, sekoita tasaiseksi ja levitä pellille. Täyte ½ lasia sokeria 3 tl vaniljasokeria 1 muna 500 g maustamatonta maitorahkaa n.400 g säilykepersikoita Sekoita täytteen ainekset keskenään ja levitä pohjan päälle. R